Jalkaterän murtuman kuntoutus

posted in: Fysioterapia | 0

Älä murehdi murtumaasi yksin – ota fysioterapeutti avuksesi kuntoutukseen

Jalkaterän murtuman kuntoutus on mahdollista ja hyödyllistä, vaikka lääkäri ei ottaisikaan asiaa vastaanotolla esille. Kannattaa olla itse aktiivinen ja kysyä kuntouttamisesta niin lääkäriltä kuin fysioterapian asiantuntijoiltakin. 

Murtumat ovat usein moninaisia, ja niiden syntymekanismi vaihtelee luuhun kohdistuvan voiman tyypin sekä suunnan mukaan. Luu voi murtua suoran tai epäsuoran voiman vaikutuksesta. Lisäksi murtumat voivat syntyä ilman luuhun kohdistuvaa ulkoista voimaa eli ei-traumaattisesti. (Krischak 2014: 31.) 

Murtumia esiintyy kaiken ikäisillä, mutta iän myötä niiden ilmaantuvuus lisääntyy huomattavasti mm. luiden haurastumisen, aktiivisuuden vähenemisen sekä mahdollisten sairauksien tai lääkitysten vaikutuksesta. Murtumat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä, sillä naisten luumassa vähenee voimakkaammin kuin miehillä ikääntyessä. (Osteoporoosi: Käypä hoito -suositus 2017; Uusi-Rasi 2014.) Se kuinka hyvin luu pystyy torjumaan siihen kohdistuvia voimia riippuu useista eri tekijöistä, kuten luun vahvuudesta/tiheydestä, luuhun kohdistuvasta kuormituksesta tai voiman suunnasta sekä ympäröivien lihasten ja muiden ligamenttien vahvuudesta ja kyvystä tukea luisia kudoksia. (Greene 2006: 195.) 

Murtumien hoidossa suositaan alkuvaiheessa yleisesti immobilisaatiota (esimerkiksi murtuman kipsausta) akuutin kivun hillitsemiseksi ja luun murtuman paranemisen edistämiseksi. Immobilisaatiojakson pituus vaihtelee murtumatyypin ja murtuman sijainnin mukaan normaalisti noin 3 – 6 viikon välillä. Mainitun jakson aikana tärkeimpänä tavoitteena on ns. vapaaksi jäävien nivelten liiallisen jäykistymisen ja lihaskadon ennaltaehkäisy. 

Heti alkuvaiheessa olisi suositeltavaa hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle konsultaatiota ja jatkohoidon suunnittelua varten. Jos lääkäri toteaa esimerkiksi, että kipsiä on pidettävä 5 viikon ajan, se ei tarkoita sitä, että sinun tulisi maata paikallaan tai ettei tuona aikana olisi mahdollista liikkua. Fysioterapeutin ohjauksessa sinulle on mahdollista löytää senhetkiseen tilanteeseen sopivat harjoitteet ja liikuntamuodot. Ohjauksen ja harjoitteiden ansiosta myös kipsin poiston jälkeinen paranemisprosessi lyhenee huomattavasti ja parhaimmassa tapauksessa vältytään muilta immobilisaation aiheuttamilta vaivoilta, kuten niska-hartiaseudun tai alaselän kiputiloilta. 

jalkaterän murtuman kuntoutus jutta
Fysioterapeutin ohjauksessa kipsinkin kanssa uskaltaa kavuta lähes mihin tahansa kuntosalilaitteeseen.

Jalkaterän murtuma ei estä harjoittelua

Jalan murtumasta huolimatta voit tehdä monenlaisia harjoitteita. Ne lisäävät sekä tsemppihenkeä että kudosten aineenvaihduntaa. Murtuman paranemisen näkökulmasta aktiivisuus on aina parempi vaihtoehto kuin paikallaanolo.  

Jalan murtuma ei estä sinua tekemästä ylävartaloon kohdistuvia harjoitteita kuntosalilla, esimerkiksi istuen tehtävät liikkeet ylätaljassa onnistuvat ilman vaikeuksia myös kipsin ollessa paikallaan. Jopa jalkoihin kohdistuvat harjoitteet voivat onnistua asiantuntevassa ohjauksessa ja oikeanlaisten harjoitteiden sekä kuormituksen avulla. Myöskään mahdollinen jalan murtumaan liittyvä painovarausrajoitus ei vaikuta toimintaan, jos liikkeitä tehdään istuen tai toispuoleisesti tuettuna. 

Esimerkiksi Jutan tapauksessa murtumakohta oli jalkaterässä ja kipsi ulottui noin säären puoliväliin. Koska kipsi rajoitti nilkan liikettä, alkuvaiheen kuntoutus ja liikehoito kohdistettiin polven ja lonkan liikkuvuuden ja voiman ylläpitämiseen. Näin toimimalla voidaan lisätä aineenvaihduntaa myös murtumakohdassa ja kipsatulla alueella ilman murtumakohtaan kohdistuvaa ylimääräistä liikettä tai painetta, mikä edistää murtuman ja ympäröivien kudosten parantumista aineenvaihdunnan ja verenkierron vilkastuessa. Tämänkaltainen kipsi ei esimerkiksi estä sinua polkemasta kuntopyörää tai harjoittamasta reisi- ja pakaralihasten voimaa. Fysioterapeutin osaamisesta on apua etenkin kuntosalilla oikeaoppisten säätöjen ja asentojen määrittämisessä.

Kipsauksen tuomat haasteet – Jalkaterän murtuman kuntoutus

Jutalla puolikipsi oli ollut paikoillaan kolme viikkoa, kun jalkaan tuli syvä laskimotukos eli veritulppa. Näin kävi siitä huolimatta, että Jutta oli pitänyt jalkaa ylhäällä, liikuskellut sen kanssa ja jumpannut lääkäriltä saamiensa ohjeiden mukaan. Veritulpat kipsatuissa alaraajoissa ovat lääkärin mukaan verrattain yleisiä, joten tässä tapauksessa veritulpan syntymistä ei voinut estää. Veritulpan vuoksi jalka oli hyvin turvonnut ja kipeä reilun viikon ajan, ja hyvin alkanut kevyt painovaraus oli keskeytettävä. Jalkaa oli ruvettava uudelleen pitämään kokonaan ilmassa. Tämä vaihe kesti kuitenkin vain reilun viikon, ja sen jälkeen kuntoutuksessakin palattiin normaaliin päiväjärjestykseen. 

Veritulpan vuoksi kipsausta muutettiin. Koska jalka oli ehtinyt luutua hyvin kuluneen kolmen viikon ajan, puolikipsi poistettiin ja jalkaan laitettiin jäljellä olevan kahden viikon ajaksi pieni, kenkämäinen kipsi. Se salli nilkan ja akillesjänteen hiukan suuremman liikeradan. Tästä oli etua kuntoutusta ajatellen. 

jalkaterän murtuman kuntoutus
Luu tarvitsee parantuakseen myös sopivissa määrin nousujohteista rasitusta ja kuormitusta, missä fysioterapeutin osaamisesta ja ammattitaidosta on suuresti apua.

Kuntoutuksen aloittamista ei tarvitse lykätä

Kuntouttaminen onkin hyvä aloittaa heti, kun oma vointi sen sallii: kun kivut ovat hellittäneet ja keppien kanssa liikkuminen on tullut tutuksi. Kuntouttamisen kanssa ei siis tarvitse odottaa kipsin poistoon asti. Ajoissa aloitettu kuntoutus myös helpottaa sitä vaihetta, kun kipsi poistetaan ja jalkaa aletaan vähitellen käyttää normaalisti.

Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun kuntoutus aloitetaan mahdollisimman pian murtuman tai tapaturman jälkeen. Fysioterapian päätavoitteena murtuman jälkeisessä hoidossa on asiakkaan toimintakyvyn palauttaminen entiselle tasolleen sekä mahdollisimman nopea paluu takaisin tavanomaisiin arjen askareisiin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa fysioterapeutin opastuksella tehtävä kuntoutus aloitetaan, sitä nopeammin myös toimintakyky palautuu entiselle tasolleen. Lisäksi koettu kivun voimakkuus on merkittävästi pienempi kuin jos kuntoutus aloitettaisiin vasta esimerkiksi kipsin poiston jälkeen. Liiallinen viivästys hoidon aloittamisessa saattaa myöhemmässä vaiheessa pitkittää kipua ja johtaa pahimmillaan huomattavaan toiminnanvajaukseen sekä toimintakyvyn heikkenemiseen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

minä-opas
MINÄ-opas on ilmainen fysioterapia-asiakkaillemme.

Kolme vinkkiä jalkaterän murtuman kuntoutukseen:

  • Fysioterapeutin ohjauksessa voit keskittyä itse kuntoutukseen, kun joku toinen tekee suunnitelman puolestasi ja kertoo, mitä ja miten tulisi tehdä.
  • Liike on lääke eli olennainen osa hoitoa ja kuntoutusta. Murtuma ei parane makaamalla!
  • Myönteinen ajattelutapa ruokkii onnistumista ja lisää motivaatiota: Älä mieti mitä joudut jättämään välistä, vaan pohdi mitä voit tehdä murtumasta huolimatta!
jalkaterän murtuman kuntoutus

Fysioterapeutin ammattitaidosta apua

Fysioterapeutin mukanaolo takaa kuntoutuksen turvallisuuden ja auttaa saamaan siitä suurimman hyödyn. Lisäksi fysioterapeutin ohjeiden mukaan löydetään sopiva rasitustaso, jossa loukkaantuneen jalan kuormitusta nostetaan hallitusti ja valvotuissa oloissa asteittain murtuman parantuessa ja kuntoutuksen edetessä ilman huolta vamman uusiutumisesta tai kivun lisääntymisestä. 

Kipsin poistamisen jälkeen oli jälleen huojentavaa turvautua fysioterapeutin asiantuntemukseen. Hän varmisti, että kuntoutus oli turvallista, jalan kuormitus lisääntyi asteittain ja toipumisen vaiheita kuulostellen. Fysioterapeutti osasi oikeassa suhteessa kannustaa ja taas toppuutella silloin, kun allekirjoittaneen mopo uhkasi keulia.  

Kipsinpoiston jälkeen murtuma-alueella ja sen ympärillä saattaa edelleen olla varsin voimakasta turvotusta, mitä voidaan vähentää aktiivisen harjoittelun ja kohoasennon avulla. Tässä vaiheessa säännöllisestä kylmähoidosta voi olla merkittävää apua turvotuksen vähenemisen lisäksi myös kivuntunteen helpottamisen sekä kivuttoman liikkeen mahdollistamiseksi. Mitä pidempään esimerkiksi murtunutta jalkaa varoo, sitä suurempia vaikutuksia sillä on liikkumiseen. 

Jutan tapauksessa kipsinpoiston jälkeen kävelyssä oli nähtävissä yhä huomattavaa ontumista ja varovaisuutta. Se on usein kuntoutuksen tässä vaiheessa hyvinkin tyypillistä, sillä jalkaa ei ole kuormitettu (varattu painoa) käytännössä lainkaan 4 – 6 viikkoon. Tässäkin vaiheessa jalassa tuntui yhä ajoittain voimakastakin kipua, mutta fysioterapeutin ohjeiden mukaan Jutta oppi itse arvioimaan, mikä kipu “kuului asiaan” ja missä vaiheessa mentiin rajan yli haitallisen kivun puolelle. Kaikkea kipua ei tarvitse pelätä tai vältellä, vaan kipu kuuluu sopivissa määrin kuntoutukseen. Kipu toimii myös hyvänä mittarina parantumista ja kuntoutuksen edistymistä arvioitaessa.


Liikkuminen kipsin poistamisen jälkeen – Jalkaterän murtuman kuntoutus

Kipsi poistetaan yleensä siinä vaiheessa, kun painonvaraaminen jalalle ei enää aiheuta voimakasta kipua. Tämänkin jälkeen voidaan liikkuessa yhä tarvita apuvälineitä, kuten kyynärsauvoja, miksi on äärimmäisen tärkeää, että liikkuminen apuvälineillä on sujuvaa, turvallista ja esimerkiksi kyynärsauvat on säädetty oikealle korkeudelle niska-hartiaseudun liiallisen rasittumisen ja kipujen välttämiseksi. On hyvä huomioida, että kahdella samanpituisella ihmisellä ei välttämättä sauvoja säädetä samalle korkeudelle, vaan myös muut kehon mittasuhteet (esimerkiksi käsien pituus) on otettava huomioon. 

Luu tarvitsee parantuakseen myös sopivissa määrin nousujohteista rasitusta ja kuormitusta, missä fysioterapeutin osaamisesta ja ammattitaidosta on suuresti apua. Kipsinpoiston jälkeen alkaa aktiivisempi kuntoutus, jolloin jalkaa aletaan hiljalleen totuttaa sietämään jälleen normaalia painonvarausta mm. kävelyharjoittelun, painonsiirtojen sekä voima- ja tasapainoharjoittelun avulla. Painonvarausluvasta päättää ensisijaisesti lääkäri, ja lupa annetaan usein vasta, kun röntgenkuvissa nähdään luun uudelleen muodostumista. Fysioterapeutti vastaa tässä tapauksessa myös lääkärin määräämän painovarauksen ohjaamisesta sekä oikeaoppisesta toteuttamisesta.  

fysioterapia-tampere-fysioterapeutti-jesse-asikainen

Jutan fysioterapeuttina on toiminut Jesse Asikainen. Voit varata Jesselle ajan fysitoerapiaan Tampellaan ja Hämeenkyröön.


Yle uutisoi kipsauksen vaikutuksista jalkaterän ja nilkan toimintaan.

Kommentoi