Selkäkipu täyttää pään – Fysioterapeuttimme Artun tarina

Miten selkäkipu sai alkunsa?

On kesä 2015. Ensimmäiset selkäkivut tulivat aamulla, kun olimme juhlistamassa siskoni syntymäpäiviä. Olimme menossa kävelylle metsään ja nuotiolle paistamaan lohta. Venyttelin ja jumppasin selkää noin tunnin, että sain kivun haltuun. Pääsin muiden mukana metsään, eikä selkä vaivannut enää sinä päivänä.

Seuraavalla viikolla heräsin aamulla ja menin käymään vessassa. Palatessani makuuhuoneeseen, jokin iski selkään ja piti ottaa tukea pöydästä, että pysyin jaloillani. Siitä alkoi noin kuusi kuukautta kestänyt epätietoisuus.

 

2.7. Acuta, Akuuttiselkäkipu

En pystynyt aamulla kävelemään kunnolla, enkä pukeutumaan. Kipu oli VAS 9-10. En muista koska olisin itkenyt kivusta, silloin itkin. Olin yksin kotona ja soitin ensiksi ambulanssin ja lopulta kiireettömänä taksilla Acutaan. Minulle tehtiin selän epäspesifit testaukset, ei oireita vakavasta selkäsairaudesta. Sain kipulääkettä, ja kun kipu helpotti hieman, pääsin apteekin kautta kotiin.

Lääkemääräys:

BURANA 800 mg tabletti, kalvopäällysteinen    1X100 kpl
PARA-TABS 1 g tabletti, kalvopäällysteinen    1X100 kpl   
SIRDALUD 4 mg tabletti    1X30
VOLTAREN RAPID 50 mg tabletti

 

Selkäkivusta oli tullut osa elämääni. Pystyin satunnaisesti kävelemään pidempiä matkoja(noin 1km). Mutta suurin osa päivistä oli sellaisia, että sain olla iloinen siitä, kun jaksoin kävellä 50 metriä ja pääsin aurinkoisena kesäpäivänä ulos takapihalle aurinkoon. En pystynyt kunnolla istumaan, pystyasennosta puhumattakaan. Söin noin kahden kuukauden ajan ruokani lattialta, koska istuminen pitkiä aikoja ei onnistunut. Öisin heräilin muutaman tunnin välein vaihtamaan asentoa.

 

6.7. Tammelakeskuksen terveysasema, Selkäkipu

“Selkäkipu paheni aamulla. Annetaan nyt Voltaren- sekä Norflex-piikit, jatketaan samalla kipulääkityksellä ja painotetaan potilaalle selkäsairauden hyvänlaatuisuutta ja sitä että vaivan paranemisessa voi mennä runsaastikin aikaa. Norflex ja Voltaren im. Lääkitys jatkuu samana.” -Ote lääkärin kirjauksesta

 

Kävin muutaman viikon kipuilun jälkeen apuvälinekeskuksesta hakemassa kyynärsauvat, jotta pystyisin kävelemään hieman pidempiä matkoja. Silloin pystyin olemaan pystyasennossa noin viisi minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen oli löydettävä istumapaikka, jossa hieman levähtää. Se ei ollut kauhean herkkua, olen kuitenkin aina liikkunut paljon. Mutta 500 metriä on jo kymmenen kertaa enemmän kuin 50 metriä.

 

29.7. Tammelakeskuksen terveysasema, Selkäkipu

Selkäkipu jatkui eivätkä lääkkeet enää auttaneet kipuun.

Lääkemääräys:

PANACOD 500/30 mg

Panadolin tilalle, parasetamoli max. annos 3 g/pvä

 

Miksi selkään sattuu? – Vastaus löytyi lähes kaikilta

 

Tuntuu, että monella meidän alan ammattilaisella, niin lääkäreillä kuin fysioterapeuteillakin, on tarve määritellä ja löytää joku syy, vaikka mitään tarkempia testejä ei olisi lainkaan tehty. Se on hyvä asia ja kumpuaa varmasti aidosta halusta auttaa asiakasta tai potilasta. Mutta uskon, että osittain siinä on myös kyse epävarmuudesta omaa ammattitaitoaan kohtaan ja uskalluksesta sanoa ääneen ettei tiedä mikä kivun aiheuttaa. Itsekin haluaisin antaa aina asiakkaalle tarkan diagnoosin ja ohjeet, joilla kivun saa varmasti helpottamaan, mutta kenelläkään ei ole röntgenkatsetta ja harvalla fysioterapeutin tekemällä testillä saadaan aikaiseksi 100% luotettavaa diagnoosia. Yksi asia, mikä varmasti paineistaa ammattilaisia tekemään jonkin diagnoosin, on se, että moni asiakas sitä vaatii. Mutta jos ei pysty antamaan asiakkaalle luotettavaa vastausta, niin silloin tulisi olla myös uskallusta ja ammattitaitoa kertoa se ja ohjata asiakas toiselle ammattilaiselle.

 

Lista mahdollisista diagnooseista:

“Vaikuttaa hyvänlaatuiselta, pitäs mennä muutamassa viikossa ohi, mutta voi kestää kuukauden tai kaksi.”

“Sulla on SI-nivel lukossa.”

“Onko se välilevyn pullistuma?”

“Sukupuolitaudit voi joskus oireilla selkäkipuna”

“Selkärankareuma oireilee kanssa noin”

 

Olen käynyt monen kaverin kanssa keskusteluja siitä, mikä selkääni voisi vaivata. Keskustelut olivat minulle henkisesti erittäin tärkeitä, ja haluan antaa ison kiitoksen kaikille, jotka jaksoivat minua kuunnella. Oli mahtavaa, että niin moni halusi auttaa minua selvittämään ongelmaa. Siinä alkoi olla itsekin aika sekaisin siitä, mikä minua vaivaa. Esimerkiksi tuo selkärankareuma oli tapetilla pitkään. Minulta testattiin reumatekijät(joka oli negatiivinen) ja selän kuvaukseen ei päädytty, koska selkäkipuni helpottuivat selvästi tulehduskipulääkkeen avulla reilun 2,5 kuukauden kipuilun jälkeen. Jos kivut olisivat kestäneet yli kolme kuukautta olisi minut voitu lähettää selän magneettikuvaukseen. Mietin pitkään itsekseni, ilman todettua syytä magneettikuvaukseen, että menenkö ja maksan itse, kalliista hinnasta huolimatta. En mennyt.

Olin tuolloin jo melkein valmis fysioterapeutti ja minun pitäisi tietää, miten hoitaa selkäkipua. Periaatteessa kyllä. Olen aina ajatellut, että jokainen tuntee oman kehonsa parhaiten, mutta sillä hetkellä en kyennyt siihen. Minä en tuntenut kuin kipua. Hain apua, koska en itse pystynyt silloin auttamaan itseäni.

Pyysin lääkäriltä lähetteen fysioterapiaan. Ensimmäisellä kerralla menin fysioterapiaan kyynärsauvojen kanssa ja viiden kuuden kerran jälkeen olin pystyin luopumaan kyynärsauvoista. Fysioterapia oli tärkeää vaikka en siltikään varsinaista vastausta selkävaivoihin saanut. Fysioterapian merkitys siinä vaiheessa oli se, että sain helpotusta kipuihin ja kävelin pystymmässä muutaman päivän sen jälkeen. Minulla oli silloin ollut kipuja jo puolitoista kuukautta ja minulle alkoi tulla sekundäärisiä oireita, eli vaivoja, jotka johtuivat selkäkivusta.

Kovaan selkäkipuun kovat lääkkeet

15.8.Nurmijärvi TK, Akuutti selkäkipu

Selkäkipu paheni kylpylässä ja en yön aikana ollut nukkunut kuin muutaman tunnin kovien kipujen takia panacod ja burana eivät auttaneet. Sain Tramalia ja Norflexia lihakseen.

Lääkemääräys:

DOLAN 35/450 mg tabletti    1X30 kpl

TRAMAL RETARD 100 mg depottabletti

 

Tramal on keskushermostoon vaikuttava opioidien ryhmään kuuluva kipulääke. Dolanilla on lihaskouristuksia laukaiseva vaikutus, joka johtunee lääkeaineen kyvystä salvata välineuroneja ja estää polysynaptisia refleksejä selkäytimen tasolla. Lääkkeet veivät kivusta lähinnä terävimmän kärjen pois. En tykännyt yhtään syödä kyseisiä lääkkeitä ja varasin ajan minua hoitaneelle lääkärille.

 

17.8. Opiskelijaterveydenhuolto, Selkäkipu/huoli lääkityksestä

Olin aika huolissani Tramalin ja Dolanin käyttämisestä. En halunnut syödä niin vahvoja lääkkeitä. Tramal ja Dolan otettiin pois ja tilalle Naproxen.

Lääkemääräys:

NAPROXEN MYLAN 500 mg tabletti

 

Onneksi minun ei tarvinnut syödä pitkään kyseisiä lääkkeitä. Olin siinä mielessä edullisessa asemassa, että sain onneksi lääkärini vaihtamaan lääkkeen. Sain tilalle Naproxenin, joka on reuman ja nivelrikon hoidossa käytettävä tulehduskipulääke. Naprokseenin avulla kipuni alkoivat helpottua 2-3 viikon aikana. Pystyin istumaan paremmin ja luopumaan kyynärsauvoista vähitellen. Pystyin käymään koulussa ja tekemään töitä.

 

Selkäni oli pikkuhiljaa parempi. Jouduin yhä satunnaisesti syömään tulehduskipulääkkeitä. Liikkuminen ei tosin ollut järin hyvää. Pystyin kyllä kävelemään ja pyöräilemään, mutta selkäni tuntui todella jäykältä. Pyrin lisäämään liikkumistani vähitellen ja pystyin käymään noin 3-5 kilometrin kävelylenkeillä. Välillä selkäni ärtyi kävelylenkeistä, laatikoiden nostelusta ja istumisesta. Parantuminen oli todella hidasta ja turhauttavaa. En voinut tehdä asioita, mitä olin tottunut tekemään ja aina, kun nostelin laatikoita tai menin lenkille, piti miettiä montako nostoa tällä kertaa pystyn tekemään tai kuinka pitkälle voin kävellä. Milloin alkaa tuntua tietynlainen paine selässä, mikä ennakoi selkäkivun alkamista. Yleensä jos selkää ärsytti päivän aikana, pari seuraavaa päivää olivat huonommat ja saatoin joutua syömään tulehduskipulääkkeitä. Tätä jatkui monta kuukautta.

 

Tammikuu 2016

Olimme Tammikuussa messuilla ja viikonloppu sisälsi paljon tavaroiden kantamista. Sunnuntaina selkä tuntui lähinnä väsyneeltä, mutta oli hienoa, kun oli jaksanut niin hyvin viikonlopun. Tiistaina olimme toimistolla ja olin lähdössä päivän jälkeen kotiin. Nousin ylös ja otin muutaman askeleen. Oli pakko ottaa tukea pöydästä, että pysyin pystyssä. Pääsin pienellä avustuksella onneksi kotiin saakka. Keskiviikkoaamuna kipu oli edelleen paha ja yritin saada aikaa terveyskeskuksesta, mutta päivystysajat olivat jo menneet. Päätin hakeutua yksityiselle.

Torstaina aamupäivällä lääkäri soitti ja kertoi magneettikuvan tulokset.

 

“Kookas sentraalinen pullistuma, joka on kosketuksissa selkäytimen jatkeeseen…”

 

Keskustelimme lääkärin kanssa, miten tästä eteenpäin jatkettaisiin. Hänen mielestään tilanne ei vaatinut akuutisti leikkausta, vaan fysioterapiaa ja aktiviista kuntoutusta. Jos kipu pitkittyy ja on erityisen kovaa, silloin voidaan harkita leikkausta. Ja jos joku päivä tulee vakavia selkäkivun oireita eli paskat tulee housuun, pitää leikkaukseen päästä kahdeksan tunnin sisällä, jotta vältytään pysyviltä vaurioilta. En halunnut leikkausta, joten otin taas kuurin tulehduskipulääkettä, maksoin yli 500 €:n lääkärikäynti- ja magneettikuvauslaskun ja pyrin jatkamaan kuntoutusta. Pikkuhiljaa.

Sain magneettikuvien tulokset tasan vuosi sitten 20.1.2016. Silloin olin tilanteessa, jossa en pystynyt kunnolla kävelemään.

 

Mitä selkäkivulle on tapahtunut vuodessa?

Tieto siitä, mistä selkäkipu oikeasti johtuu, helpotti minua valtavasti henkisesti ja auttoi arvioimaan, mitä minä voin oikeasti tehdä. Tiesin nyt, että pystyasennossa oleminen ja suurien taakkojen kantaminen provosoi oireita, oikeasti. Selkävaivojen oirepiikit tulevat usein vähän jälkikäteen, etenkin jos niihin liittyy tulehdusta. Minun piti opetella sitä, että jos kävelen tänään kolmen kilometrin lenkin tai nostan 5 kertaa 24 kiloa painavaa laatikkoa ja olen parina seuraavana päivänä oireeton, silloin tiedän, että sitä voin turvallisesti tehdä. En tosin tiennyt ennen kuin olin kokeillut, että onko se liikaa vai ei.

 

Kipu pelotti ja pelottaa. En enää koskaan halua kokea sellaista kipua, mitä reilu vuosi sitten koin. Selkäkipu opetti minulle kuitenkin hyvin paljon ja teki minusta myös paremman omassa ammatissani. Selkäkivun kuntouttaminen vaatii aikaa ja rohkeutta kävellä ensimmäinen muutaman sadan metrin lenkki. Riskejä on otettava, koska ei voi tietää oliko se 200 metriä liikaa ennen kuin sen on oikeasti kokeillut. On pysyttävä kartalla siitä, mitä pystyy tekemään ja mikä kannattaa jättää sillä kerralla väliin.

Haluatko parantaa hyvinvointiasi ja terveyttäsi?


 

Välillä mietin ajassa taaksepäin, mitä muistan siitä, kun selkäni oli kipeä. Ainoa, mitä kunnolla muistan, on kipu. Se oli jokaisessa tilanteessa mukana. Mihinkään ei pystynyt keskittymään sataprosenttisesti, vaan aina piti keskittyä siihen, että jollain tapaa hallitsee tai sietää kipua, jotta suoriutuu tavallisista arkipäiväisistä asioista, ruoanlaitosta, kaupassa tai vessakäynnistä.

 

Miten nyt menee?

Viimeisen vuoden aikana olen pystynyt pidentämään muutaman kilometrin kävelylenkit kahden tunnin kävelyiksi ja reilun tunnin hölkkä- ja kävelylenkeiksi. Uusi kyykkyennätykseni on 100 kiloa ja raaka rinnalleveto on nyt 50 kiloa. Selkäkipu ei vaivaa enää ja pienet alkavat kireydet ja jäykkyydet viestittävät, että ”muista kaveri aktivoida, palauttaa ja huoltaa kroppaa”. Kun olin lähes puolivuotta paikallaan painoni nousi 95 kiloon. Viimeisen vuoden aikana painoni on pudonnut alle 90 kilon ja lihakset ovat tulleet vähitellen takaisin.

 

Pystyn tekemään töitä ilman, että minun tarvitsee varoa, että selkään sattuu. Mietin edelleen, kun teen uusia asioita, missä asennossa selkäni on. “Selkäjumppaani” olen pystynyt kehittämään niin, että olen voinut lisätä liikkeiden haastavuutta. Teen edelleen paljon perusharjoitteita, joilla pyrin aktivoimaan selkää tukevia lihaksia, mutta olennaista on, miten ne toimivat oikein myös juostessa tai kyykätessä. Selkää tarvitsee kuntouttaa edelleen päivittäin, mutta enää minun ei tarvitse miettiä koko ajan, missä asennossa selkäni on, vaan pystyn arjessani tekemään asioita, jotka tekevät selästäni vahvemman ja kivuttomamman.

 

Seuraava liikunnallinen tavoitteeni

Ensimmäinen tavoite on se, että pystyn liikkumaan joka päivä, näkemään kavereita ja tekemään töitä.

Ennen kuin selkäni alkoi oireilla, olin juossut paljon ja tavoitteenani oli juosta puolimaraton alle puolentoista tunnin. Olin päässyt 3 minuutin päähän. Nyt ensi kesänä on tavoitteenani juosta seuraava puolimaraton. Vaikka ajatus vähän jännittääkin, uskon, että pystyn juoksemaan sen hyvin ilman kipuja.

 

Loppusanat

Kirjoitin tämän tekstin, jotta voisin jakaa ajatuksiani siitä, mitä koin kärsiessäni selkäkivusta. Toivottavasti tämä herättää myös keskustelua siitä, miten itse ammattilaisena toimit vastaanotolla. Onko ensimmäinen tavoite selvittää asiakkaan vaiva vai kohdata asiakas? Lopulta sain itselleni diagnoosin, jonka avulla minun oli helpompi miettiä, mikä minut tekee kipeäksi. Mutta lääkärillä oli kaikki tutkimusmahdollisuudet käytössä, koska maksoin ne itse. Mutta erityisesti toivon, että tarinani auttaa luomaan uskoa siitä, että selkäkivut on mahdollista ottaa haltuun. Kun selkäkivut olivat pahimmillaan, en osannut edes haaveilla juoksevani taas puolimaratonia, nyt se on seuraava tavoitteeni!

– Fysioterapeutti Arttu Peltola

 


 

Kommentoi