Tutkimustiivistelmät – Kestävyysharjoittelu | Kestävä, Vahva, Nopea! -podcast

Effects of concurrent endurance and strength training on running economy and V̇O2 kinetics

MILLET, G. P., B. JAOUEN, F. BORRANI, and R. CANDAU.

https://journals.lww.com/acsm-msse/Fulltext/2002/08000/Effects_of_concurrent_endurance_and_strength.18.aspx

TAVOITTEENA:

Voimaharjoittelun ja kestävyysharjoittelun vaikutuksista juoksutekniikkaan ja VO2 kinetiikkaan.

MITEN:

Yhteensä 14 triathlonistia, joista 7 triathlonistia toteuttivat 14 viikon ajan harjoitusohjelmaa, joka sisälsi voima ja kestävyysharjoittelua. 7 triatlonistia toteutti pelkkää kestävyysharjoittelua. Juoksijoilta testattiin maksimaalinen hapenotto kyky suoraergometritestillä juosten, 3000m juoksutestissä mitattiin juoksun taloudellisuutta, hyppy testissä mitattiin maksimaalista hyppyä ja viimeiseksi mitattiin alaraajojen konsentrinen maksimivoima.

Ensimmäinen harjoitusryhmä harjoittelu vain aerobista harjoittelua ( alle 70% VO2 maks. arvosta. Toinen ryhmä harjoittelu teki voimahrajoittelua kahdesti viikossa. Voimaharjoittelu kohdistettiin etu- ja takareiden sekä pohkeen alueen lihaksiin. Harjoituksissa käytettiin painoja jotka olivat 90% 1RM. Urheilijat testattiin ennen ja jälkeen harjotitelujakson.

TULOKSET:

  • VT2 ei tapahtunut muutoksia ryhmien välillä
  • Voimaharjoittelu ryhmän VO2 max. arvo nousi merkittävästi voimaharjoittelu ryhmällä
  • Juoksun taloudellisuus oli voimaharjoittelu ryhmällä selvästi parantunut sekä kevyen, että korkean intensiteetin juoksuvauhdissa.
  • Hyppytestissä sekä hyppyjen korkeus, että hyppyjen teho parani voimaharjoittelu ryhmällä. Kummallakaan ryhmällä ei tapahtunut muutosta hyppyjen kontaksi ajassa.

YHTEENVETO:

Voimaharjoittelu yhdessä kestävyysharjoittelun kanssa parantaa juoksun taloudellisuutta, mutta ei hapenottokykyä.

Effect of endurance training on oxygen uptake kinetics during treadmill running

Helen Carter, Andrew M. Jones, Thomas J. Barstow, Mark Burnley, Craig Williams, and Jonathan H. Doust

https://www.physiology.org/doi/full/10.1152/jappl.2000.89.5.1744

TAVOITTEENA:

Tutkia kestävyysharjoittelun vaikutusta hapenottokykyyn kohtalaisen ( alle laktaatti threshold) ja kovan mattajuoksun aikana.

MITEN:

23 tervettä opiskelijaa tekivät 6 viikon kestävyysharjoittelu jakson, joka sisälsi tasavauhtisia ja intervalliharjoitusia 3-5 kertaa viikossa 20-30minuutin kerrallaan.

Harjoitukset:

  • Viikko 1  Tasavauhtiset 2 kertaa, kesto 20min, Intelvalli 1 kerta, 30min
  • Viikko 2  Tasavauhtiset 3 kertaa, kesto 23min, Intelvalli 1 kerta, 30min
  • Viikko 3  Tasavauhtiset 3 kertaa, kesto 26min, Intelvalli 2 kertaa, 30min
  • Viikko 4,5 ja 6  Tasavauhtiset 3 kertaa kesto 30min, Intelvalli 1, 30min

TULOKSET:

  • Paino pysyi samana
  • Hapenottokyky kasvoi merkittävästi (1,5 ml*kg/min)
  • Maksimi syke laski
  • Maksimivauhti testissä parani
  • Syke laktaattitasolla nousi 6 lyöntiä minuutissa

YHTEENVETO:

Testin koehenkilöt olivat valmiikksi hyvässä kunnossa, joten 6 viikon harjoitusohjelma ei merkittävästi parantanut testihenkilöiden. Hyvä pohjakunto oli edelletyksenä, että näin lyhyessä ajassa harjoittelu paransi maksimaalista hapenottokykyä. 

Endurance training in obese humans improves glucose tolerance and mitochondrial fatty acid oxidation and alters muscle lipid content

Clinton R. Bruce, A. Brianne Thrush, Valerie A. Mertz, Veronic Bezaire, Adrian Chabowski, George J. F. Heigenhauser, and David J. Dyck

https://www.physiology.org/doi/full/10.1152/ajpendo.00587.2005

TAVOITTEENA:

Kestävyysharjoittelun vaikutusta rasvahappo aineenvaihduntaan ja insuliiniresistenssiin. 

MITEN:

Tutkimushenkilöillä oli harjoitusohjelma, jossa he polkivat 5 kertaa viikossa laboratorio olosuhteissa 60min kerrallaan 65-79% teholla maksimihapenottokyvystä kahdeksan viikon ajan. Lisäksi heillä oli ruokavalio, joka koostui 45% hiilihydraatteja, 38% rasvoista ja 17% proteiinista.

Heiltä mitattiin polkupyörä ergometrillä maksimaalinen hapenottokyky, sokerirasituskoe ja lihas boipsi. Lisäksi tutkituilta otettiin verikokeet ja eriteltiin mitokondriot lihasmassasta, tutkittiin mitokondrioiden rasvahappojen hapetus, hapettumis entsyymit ja lihaskudoksen rasvahapot. Lisäksi tutkittiin CPT 1 (mitokondrio entsyymi, tehtävänä kuljettaa pitkäketjuiset rasvahapot mitokondrion sisälle, jotta niitä voidaan hyödyntää energian tuotannossa) aktiviteettia.

TULOKSET:

  • Harjoittelulla ei ollut vaikutusta paastoverensokeriin, mutta laski paasto insuliinin määrää.Insuliiniherkkyys indeksi parani 34% 8 viikon kestävyys harjoittelun aikana.
  • Harjoitetlun jälkeen CPT 1 entsyymi ei ollut niin herkkä sitä inhiboivalle entsyymille. Mitokondrioident tuotto oli samalainen sekä alku, että loppu testeissä.
  • Mitokondriooiden rasvahappo hapetus parani 120%. Lopputesteissä tehty pyörätestissä 20min aikana tapahtunut rasvahappojen käyttö kasvoi 65%. Rasvahappojen määrä lihaskudoksessa väheni merkitsevästi.

YHTEENVETO:

Kestävyysharjoittelu vaikuttaa mitokondriooissa olevien entsyymien aktiivisuuten ja parantaan näin rasvahappojen käyttöä ja tehostaa myös insuliinin vaikutusta. Tästä on hyötyä etenkin painonhallinnassa.

Effects of endurance training on capillary supply of human skeletal muscle on two age groups (20 and 60 years).

Denis C, Chatard JC, Dormois D, Linossier MT, Geyssant A, Lacour JR

https://www.physiology.org/doi/full/10.1152/ajpendo.00587.2005

TAVOITTEENA:

Selvittää miten kestävyysharjoittelun vaikuttaa kapillarisuonien määrään eri ikäisillä.

MITEN:

Kaksi ryhmää 20 ja 60 vuotiaat, jotka harjoitteluvat 1 tunnin päivässä, 4 päivänä viikossa 20 viikkoa, 70-80% alle maksimaalisen hapenottokyvyn.

TULOKSET:

  • Harjoittelu paransi hapenotto kykyä 15% (20v) 7% (60v).
  • Molemmilla ryhmillä kapillaari suonien määrä kasvoi merkittävästi. 20 vuotiailla 316 → 396 ja 60 vuotiailla 308 → 409.

YHTEENVETO:

Kestävyysharjoittelu kehittää hiusverisuonistoa erittäin tehokkaasti.

Kommentoi