The Optimization of Running Technique: What Should Runners Change and How Should They Accomplish it?

Julitta Boschmann & Vincetta Gouttebarge

Journal of Sports Human performance 2013

Tiivistelmä

  • Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä tutkittuja tekniikkainterventioita on olemassa ja mitkä ovat juoksijoiden käytännön kokemukset tekniikan muuttamisesta
  • Suoritettiin kirjallisuuskatsaus tutkimuksiin, joissa selvitettiin tekniikkamuutosten vaikutusta juoksun taloudellisuuteen, juoksunopeuteen etc.
  • Lisäksi haastattelemalla selvitettiin juoksijoiden kokemuksia tekniikkamuutosten aikaansaamisesta. Tutkittavat olivat jossain kohtaa uraansa osallistuneet juoksutekniikkakursseille.

Tulokset

  • 7 tutkimusta hyväksyttiin analyysin kohteeksi
  • Kolmessa tekniikkainterventio keskittyi askelfrekvenssin muuttamiseen. Tämän ohessa muuttui myös askelpituus, joissakin tapauksissa ohjattiin myös askellusta esim. päkiäaskelluksen suuntaan. 180-185 askelta/min frekvensseillä saavutettiin pienempi alustavoima (pienempi tärähdys) askelkontaktissa sekä nilkkojen, polvien ja lonkkanivelten pienempi energiantuotto (= parempi taloudellisuus) sekä pienempi koettu kivuntunne juostessa.
  • Kahdessa tutkimuksessa tutkittiin ns. Pose- metodin vaikutusta. Pose- metodi perustuu siihen, että paino pyritään pitämään päkiöillä ja jatkuvasti ’kaatumaan’ eteenpäin. Tutkimusten perusteella Pose- metodin omaksuminen tihensi askelfrekvenssiä, pienensi alustavoimia askelkontaktivaiheessa, lyhensi askelkontaktia ja askelpituutta sekä vähensi ylös- alas pompottamista, mutta lisäsi hapenkulutusta.
  • 2011 Crowell & Daviesin tutkimuksessa tutkittiin ulkoisen palautteen vaikutusta askellukseen. Kiihtyvyysanturilla mitattiin sääriluun kiihtyvyyttä juoksun aikana. Tutkittavat juoksivat juoksumatolla saaden edessä olevalle ruudulle välittömän palautteen anturilta. Lopputuloksena oli, että kiihtyvyys ja alaraajoihin kohdistuvat pystysuuntaiset iskuvoimat vähenivät merkittävästi.
  • 2011 Eriksson ym. tutkimuksessa juoksijoille annettiin harjoitellessa ennalta nauhoittettuja sanallisia ohjeita sekä visuaalisia vihjeitä oikeasta juoksutekniikasta. Tuloksena pystysuuntainen liike väheni sekä juoksun taloudellisuus parani, mutta vain vähäisissä määrin

Haastattelututkimukset

  • Haastattelututkimuksessa juoksijat olivat osallistuneet ns. Chi- metodin mukaisille juoksutekniikkakursseille. Chi- metodi on yleinen ja standardoitu tapa opettaa juoksutekniikkaa, ainakin Alankomaissa jossa tutkimus on tehty. Se perustuu keskivartalon ja lantionpohjan lihasten aktivoinnille juostessa, painovoiman hyödyntämiseen eteenpäin vievässä liikkeessä lihasvoiman sijaan sekä tiheään askelfrekvenssiin n.180 askelta/min.
  • Juoksutekniikan omaksumista edistäviä tekijöitä olivat omakohtainen motivaatio muuttaa omaa juoksutekniikkaa, kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys, positiiviset havainnot joko loukkaantumisten vähenemisestä tai juoksun helppoudesta sekä lisämateriaali kuten kirja, DVD ja metronomi jotka liittyvät metodiin. 
  • Juoksutekniikan muutosta estäviä tekijöitä olivat epäluottamus omiin taitoihin oppia uusi tekniikka, liikaa yrittäminen, riittämättömät motoriset taidot, vanhat opitut mallit joita ei saa muutettua. Jotkut kokivat uuden tekniikan opettelun liian vaikeaksi ja sen ylläpitämisen juostessa mahdottomaksi. Lisäksi kurssilta puuttui jatkumo, jolloin tekniikkamuutos jäi yleensä alkutekijöihinsä. Jotkut osallistujat saivat myös kriittistä palautetta mm. fysioterapeuteilta ja muilta valmentajilta, jotka asettivat epäilyksiä metodin toimivuudelle.

Yhteenveto

Juoksutekniikan muutoksella voidaan saavuttaa mitattavissa olevaa hyötyä. Välitön visuaalinen ja auditiivinen palaute ovat tehokkaita ohjaamaan muutosta oikeaan suuntaan. Kuitenkin tutkimukset ovat olleet lyhytkestoisia, pitkän ajan seuranta puuttuu siitä jääkö muuttunut tekniikka pysyväksi malliksi. Haastattelujen perusteella tekniikka muutosten  haasteena on juurikin pitkän ajan seurannan ja palautteenannon puute sekä juoksijan kärsimättömyys ja motivaation puute tekniikkamuutokseen liittyen.

Tiivistelmän ovat kirjoittaneet Arttu Peltola ja Joel Jokinen

Kommentoi