Purentalihashieronta – Minulle apua?

posted in: Fysioterapia | 0
Temporalis (punaisella) ja masseter (vihreällä)

Moni tulee hierontaan niskahartiaseudun vaivojen vuoksi, eikä aina ole itsestään selvää ajatella, että vaiva voi olla peräisin myös leuan ja kaulan lihaksista, jotka ovat osa samaa kokonaisuutta. Esimerkiksi päänsärky on purentalihasten ylimääräisen jännityksen tyypillinen oire. Jännitysniskaa hoidettaessa onkin usein hyödyllistä tutkia ja hoitaa myös purentalihaksia. Suuta sulkevat pinnalliset lihakset, temporalis ja masseter, muodostavat pään alueen suurimman ja voimmakkaimman lihasmassan. Osa purentaan liittyvistä lihaksista sijaitsee sekä kaulan että niskan alueella, esimerkiksi omohyoideus-lihas lähtee lapaluun yläkulmasta ja kiinnittyy leuan alle kieliluuhun. Hyvin usein purentalihashieronta auttaa sellaisissa tilanteissa, joissa niskahartiaseutua on käsitelty laihoin tuloksin. Silloin on usein perustelua lisätä palapeliin yksi pala lisää, jotta hoidosta saadaan kokonaisvaltaisempi.

Purentalihashieronta – päänsärky ja huimaus

Oletko joskus kärsinyt päänsärystä, joka ei ota hellittääkseen tai huimauksesta, jolle ei oikein löydy selitystä? Joissain tapauksissa vaivan taustalla on purentalihasten kireys tai leukanivelen toimintahäiriö. Jopa korvien soiminen saattaa olla oire kireistä purentalihaksista. Leukanivelen alla on hermopunos, joka vaikuttaa tärykalvoa jännittävään pikkulihakseen nimeltä tensor tymphanei. Kireät purentalihakset voivat ärsyttää hermopunosta, joka saa tärykalvon jännittymään, mikä aistitaan korvien soimisena. Nämä epäspesifit oireet eivät ole kuitenkaan ihan täysin selviä tapauksia. Yleisemmin kireät purentalihakset ja niihin läheisesti liittyvät kudokset aiheuttavat häiriöitä leukanivelen toimintaan, toispuoleinen lihaskireys voi vaikeuttaa tasaista puremista ja aiheuttaa toispuoleista lihasväsymystä. Toispuoleiset säryt ovat tyypillinen oire purentavaivoissa. Leukanivelen liikkuessa kuuluva pieni napsahdus voi olla peräisin leukanivelen etuosassa olevasta välilevymäisestä rustorakenteesta, joka liukuu suuta avattaessa eteenpäin. Toisinaan se pääsee liukumaan liian pitkälle ja aiheuttaa pienen hypyn leukanivelen liikkeeseen. Tilanne on vaaraton, mutta saattaa joskus olla häiritsevä. Usein kyse on palautuvasta liikkeestä, koska niveltä tukevat nivelsiteet ja lihakset palauttavat liukuvan rustolevyn takaisin alkuasentoon suuta sulkiessa. Usein jo purentalihasten kireyden vähentäminen helpottaa tilannetta, mutta jos nivel lukkiutuu täysin, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Puhujalle apua purentalihashieronnasta

Puhujat, laulajat ja yöllisestä hampaiden narskuttelusta kärsivät hyötyvät purentalihasten käsittelystä. Leuan ja kaulan manuaalinen hoito saattaa helpottaa myös koko niskahartiaseudun toimintaa. Sitä voi suositella kaikille, joiden arki aiheuttaa kuormitusta niskan ja kaulan alueelle. Esimerkiksi päätetyön tekijöillä päätä kannattelevat lihakset ovat usein kovalla kuormituksella staattisen työasennon takia. Kaularangan syvät lihakset uupuvat taistellessaan päivittäin painovoimaa vastaan ja kuormitus saattaa siirtyä pinnallisemmille lihaskerroksille, jotka ovat erinomainen välinen isojen ja nopeiden liikkeiden tekemiseen, mutta väsyvät nopeasti tunteja kestävän pitkäaikaisen työn aikana. Manuaalisella hoidolla ja omatoimisella harjoittelulla voi parantaa kehotietoisuutta, niin että työpäivän aikana on mahdollista ohjata tietoisesti kuormitus niille rakenteille, jotka siitä parhaiten selviytyvät.

Purentalihashierontaan liittyy muutakin kuin leuka

purentalihashieronta-leuka

Yleisesti tavataan puhua pelkästä purentalihashieronnasta. Se kuvaa riittävän tarkasti mistä on kyse, mutta kuten muissakin tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, myös purentaan liittyvissä ongelmissa on harvoin hedelmällistä keskittyä liikaa vain johonkin tiettyyn paikalliseen käsittelyyn. Pää ei ole normaalisti irti hartioista, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin lihakset kuin vain suuta avaavat ja sulkevat lihakset. Englanninkielinen termi tempo-mandibular disorders (TMD) kattaa myös ne toiminnan häiriöt, joiden synty on rintarangan asennossa ja ylävartalon kireissä lihaksissa. Varsinaisten purentalihasten lisäksi onkin hyödyllistä käsitellä myös niihin läheisesti liittyvät kudokset, joiden tehtävä on tukea päätä ja tuottaa liikettä niskaan, kaulaan ja hartioihin.

Fysioterapeutin näkökulmasta on tärkeää tarjota manuaalisen käsittelyn lisäksi ohjausta, jotta voidaan tukea ja parantaa toimintaa myös pitkällä aikavälillä, parhaassa tapauksessa jopa pysyvästi. Silloin täytyy selvittää mistä kireydet ovat alun perin syntyneet ja mikä pitää niitä yllä. Usein jo se saattaa helpottaa oireita, että tiedostaa milloin puree hampaita yhteen. Periaatteessa hampaiden ei ole tarpeen koskettaa toisiaan kuin nieltäessä. Työergonomia, ylävartalon lihasvoima ja lihasten hallinta saattavat vaikuttaa pään ja kaulan alueen lihasten toimintaan. Epäedullisesti kuormittava asento ei rasita vain niitä lihaksia, jotka suoraan tekevät työtä, vaan myös muita lihaksia, joiden on sopeuduttava kuormitukseen. Mikäli istuma-asento tai seisoma-asento on epäoptimaalinen, sitä yleensä tasapainotetaan muuttamalla kehon asentoa niin, että työt saadaan tehtyä mutta keho ei välttämättä kiitä rasituksesta sen jatkuessa pitkään. Mikäli esimerkiksi näyttö on liian matalalla työpöydällä, moni alkaa huomaamattaan työntää leukaa eteenpäin, mikä supistaa niskan lihaksia ja venyttää kaulan lihaksia. Venyneet kaulan lihakset puolestaan tekevät suun sulkemisesta hankalampaa, mikä lisää lihasten aktiivisen työn määrää. Puuttumalla asentoon voidaan muuttaa lihasten kuormitusta, koskettamatta lihaksiin kertaakaan. Pitkään jatkuneessa tilanteessa manuaalisilla tekniikoilla voidaan palauttaa tietoisuuteen lihasten olemassaolo ja purkaa jännityksiä, jotka ylläpitävät vallitsevaa tilannetta.

Purentalihashieronta on hyvä ensiapu ja jännitykseen taipuvaisille, siitä voi olla apua myös jännitykseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä. Purentalihaskäsittelyssä käydään läpi kasvojen ja leuan alueella olevat pienehköt, mutta suhteellisen vahvat lihakset, jotka avaavat ja sulkevat suuta. Tutkimiseen kuuluu leukanivelen toiminnan tarkastelu, onko liike symmetrinen, kuuluuko siitä ääntä ja millainen nivelen liikkeen laatu ja laajuus ovat. Käsittelyssä hoidetaan myös suun sisäpuolelta suuta sulkevan masseter-lihaksen sisempi osa ja sitä avustavat pterygoideus- lihakset. Kaulan puolelta käsitellään päännyökkääjälihakset, kieliluulihakset ja kylkiluunkohottajat. Viime aikoina olen lisännyt käsittelyyn myös kaularangan kevyitä mobilisointitekniikoita, koska ne ovat käytännössä osoittautuneet hyväksi keinoksi tehostaa muun käsittelyn vaikutusta. Mobilisointi rentouttaa kaularangan asentoa ylläpitäviä lihaksia ja helpottaa asennon korjaamista. Käsittelyyn kuuluu myös hartiarenkaan alueen ja käsien hieronta, koska myös niissä voi olla jännityksiä, jotka ylläpitävät huonoa asentoa ja lihaskireyksiä. Tarvittaessa myös leukaniveltä on mahdollista mobilisoida. Pään alueella käytetyt tekniikat ovat hyvin samantyyppisiä kuin muussakin manuaalisessa käsittelyssä, mutta ne toteutetaan kevyemmin, koska rakenteet ovat herkempiä kuin suurempia liikkeitä tekevissä lihaksissa ja nivelissä. Pitkäaikaisin vaikutus käsittelystä saadaan, kun siihen yhdistetään omatoiminen harjoittelu. Silloin hieronnalla aloitettu ylimääräisten kiristysten purkaminen on helpompi muuttaa harjoittelulla uudeksi tavaksi olla ja liikkua.


Tapani Kudjoi

Fysioterapeutti
Urheiluhieroja

Tapani ottaa vastaan Tampellan toimipisteessä.

VARAA AIKA TAPANILLE

 

Haluatko parantaa hyvinvointiasi ja terveyttäsi?


Lisää aiheesta purentaelimistön käypähoitosuosituksessa.

Kommentoi